kuulusta - kuulustaa, verb

Eng

kuulustaa, verb

Word analysis

kuulusta

kuulusta	kuulustaa	Verb, Active voice Imperative mood 2nd singular

	kuulustaa	Verb, Active voice Imperative mood Present Con negative form of verb 2nd singular

	kuulustaa	Verb, Active voice Indicative Present Con negative form of verb

	kuulu	Adjective, Singular Elative

Report an issue

interrogate
haul up
examine
question
are questioned

Indicative

Indicative present

Singular

	Positive	Negative
i	kuulustan	en kuulusta
ii	kuulustat	et kuulusta
iii	kuulustaa	ei kuulusta

Plural

	Positive	Negative
i	kuulustamme / kuulustetaan	emme kuulusta / ei kuulusteta
ii	kuulustatte	ette kuulusta
iii	kuulustavat	eivät kuulusta

Indicative imperfect

Singular

	Positive	Negative
i	kuulustin	en kuulustanut
ii	kuulustit	et kuulustanut
iii	kuulusti	ei kuulustanut

Plural

	Positive	Negative
i	kuulustimme / kuulustettiin	emme kuulustaneet / ei kuulustettu
ii	kuulustitte	ette kuulustaneet
iii	kuulustivat	eivät kuulustaneet

Indicative perfect

Singular

	Positive	Negative
i	olen kuulustanut	en ole kuulustanut
ii	olet kuulustanut	et ole kuulustanut
iii	on kuulustanut	ei ole kuulustanut

Plural

	Positive	Negative
i	olemme kuulustaneet	emme ole kuulustaneet
ii	olette kuulustaneet	ette ole kuulustaneet
iii	ovat kuulustaneet	eivät ole kuulustaneet

Indicative plusquamperfect

Singular

	Positive	Negative
i	olin kuulustanut	en ollut kuulustanut
ii	olit kuulustanut	et ollut kuulustanut
iii	oli kuulustanut	ei ollut kuulustanut

Plural

	Positive	Negative
i	olimme kuulustaneet	emme olleet kuulustaneet
ii	olitte kuulustaneet	ette olleet kuulustaneet
iii	olivat kuulustaneet	eivät olleet kuulustaneet

Conditional

Conditional present

Singular

	Positive	Negative
i	kuulustaisin	en kuulustaisi
ii	kuulustaisit	et kuulustaisi
iii	kuulustaisi	ei kuulustaisi

Plural

	Positive	Negative
i	kuulustaisimme	emme kuulustaisi
ii	kuulustaisitte	ette kuulustaisi
iii	kuulustaisivat	eivät kuulustaisi

Conditional perfect

Singular

	Positive	Negative
i	olisin kuulustanut	en olisi kuulustanut
ii	olisit kuulustanut	et olisi kuulustanut
iii	olisi kuulustanut	ei olisi kuulustanut

Plural

	Positive	Negative
i	olisimme kuulustaneet	emme olisi kuulustaneet
ii	olisitte kuulustaneet	ette olisi kuulustaneet
iii	olisivat kuulustaneet	eivät olisi kuulustaneet

Potential

Potential present

Singular

	Positive	Negative
i	kuulustanen	en kuulustane
ii	kuulustanet	et kuulustane
iii	kuulustanee	ei kuulustane

Plural

	Positive	Negative
i	kuulustanemme	emme kuulustane
ii	kuulustanette	ette kuulustane
iii	kuulustanevat	eivät kuulustane

Potential perfect

Singular

	Positive	Negative
i	lienen kuulustanut	en liene kuulustanut
ii	lienet kuulustanut	et liene kuulustanut
iii	lienee kuulustanut	ei liene kuulustanut

Plural

	Positive	Negative
i	lienemme kuulustaneet	emme liene kuulustaneet
ii	lienette kuulustaneet	ette liene kuulustaneet
iii	lienevät kuulustaneet	eivät liene kuulustaneet

Imperative

Singular


i	-
ii	kuulusta
iii	kuulustakoon

Plural


i	kuulustakaamme
ii	kuulustakaa
iii	kuulustakoot

Infinitive

Infinitive I

Nom	-	kuulustaa
Tra	-ksi	kuulustaaksensa / kuulustaakseen

Infinitive II

Ine	-ssa	kuulustaessa
Ins	-in	kuulustaen
Ine	-ssa	kuulustettaessa (passive)

Infinitive III

Ill	mihin	kuulustamaan
Ine	-ssa	kuulustamassa
Ela	-sta	kuulustamasta
Ade	-lla	kuulustamalla
Abe	-tta	kuulustamatta
Ins	-in	kuulustaman
Ins	-in	- (passive)

Infinitive IV

Nom	-	kuulustaminen
Par	-ta	kuulustamista

Infinitive V

kuulustamaisillaan / kuulustamaisillansa

Passive

	Positive	Negative
Present	kuulustetaan	ei kuulusteta
Imperfect	kuulustettiin	ei kuulustettu
Potential	kuulustettaneen	ei kuulustettane
Conditional	kuulustettaisiin	ei kuulustettaisi
Imperative Present	kuulustettakoon	älköön kuulustettako
Imperative Perfect	olkoon kuulustettu	älköön kuulustettu

Positive

Negative

Present

kuulustetaan

ei kuulusteta

Imperfect

kuulustettiin

ei kuulustettu

Potential

kuulustettaneen

ei kuulustettane

Conditional

kuulustettaisiin

ei kuulustettaisi

Imperative Present

kuulustettakoon

älköön kuulustettako

Imperative Perfect

olkoon kuulustettu

älköön kuulustettu

Participle

	Active	Passive
1^st	kuulustava	kuulustettava
2^nd	kuulustanut	kuulustettu
3^rd	kuulustama	-

Wiktionary

Translations

Indicative

present

connegative

form

kuulua.

Second-person

singular

imperative

present

form

kuulua.

Second-person

singular

imperative

present

connegative

form

kuulua.

part of
fall
covered
fall within the
belong

Normative

		Singular	Plural
Nom	-	kuulu	kuulut
Par	-ta	kuulua	kuuluja
Gen	-n	kuulun	kuulujen
Ill	mihin	kuuluun	kuuluihin
Ine	-ssa	kuulussa	kuuluissa
Ela	-sta	kuulusta	kuuluista
All	-lle	kuululle	kuuluille
Ade	-lla	kuululla	kuuluilla
Abl	-lta	kuululta	kuuluilta
Tra	-ksi	kuuluksi	kuuluiksi
Ess	-na	kuuluna	kuuluina
Abe	-tta	kuulutta	kuuluitta
Com	-ne	-	-
Ins	-in	-	kuuluin

Normative

Singular

Plural

Nom

kuulu

kuulut

Par

-ta

kuulua

kuuluja

Gen

-n

kuulun

kuulujen

Ill

mihin

kuuluun

kuuluihin

Ine

-ssa

kuulussa

kuuluissa

Ela

-sta

kuulusta

kuuluista

All

-lle

kuululle

kuuluille

Ade

-lla

kuululla

kuuluilla

Abl

-lta

kuululta

kuuluilta

Tra

-ksi

kuuluksi

kuuluiksi

Ess

-na

kuuluna

kuuluina

Abe

-tta

kuulutta

kuuluitta

Com

-ne

Ins

-in

kuuluin

Comparative

		Singular	Plural
Nom	-	kuulumpi	kuulummat
Par	-ta	kuulumpaa	kuulumpia
Gen	-n	kuulumman	kuulumpien
Ill	mihin	kuulumpiin	kuulumpiin
Ine	-ssa	kuulummassa	kuulummissa
Ela	-sta	kuulummasta	kuulummista
All	-lle	kuulummalle	kuulummille
Ade	-lla	kuulummalla	kuulummilla
Abl	-lta	kuulummalta	kuulummilta
Tra	-ksi	kuulummaksi	kuulummiksi
Ess	-na	kuulumpana	kuulumpina
Abe	-tta	kuulummatta	kuulummitta
Com	-ne	-	-
Ins	-in	-	kuulummin

Comparative

Singular

Plural

Nom

kuulumpi

kuulummat

Par

-ta

kuulumpaa

kuulumpia

Gen

-n

kuulumman

kuulumpien

Ill

mihin

kuulumpiin

Ine

-ssa

kuulummassa

kuulummissa

Ela

-sta

kuulummasta

kuulummista

All

-lle

kuulummalle

kuulummille

Ade

-lla

kuulummalla

kuulummilla

Abl

-lta

kuulummalta

kuulummilta

Tra

-ksi

kuulummaksi

kuulummiksi

Ess

-na

kuulumpana

kuulumpina

Abe

-tta

kuulummatta

kuulummitta

Com

-ne

Ins

-in

kuulummin

Superlative

		Singular	Plural
Nom	-	kuuluin	kuuluimmat
Par	-ta	kuuluinta	kuuluimpia
Gen	-n	kuuluimman	kuuluinten / kuuluimpien
Ill	mihin	kuuluimpaan	kuuluimpiin
Ine	-ssa	kuuluimmassa	kuuluimmissa
Ela	-sta	kuuluimmasta	kuuluimmista
All	-lle	kuuluimmalle	kuuluimmille
Ade	-lla	kuuluimmalla	kuuluimmilla
Abl	-lta	kuuluimmalta	kuuluimmilta
Tra	-ksi	kuuluimmaksi	kuuluimmiksi
Ess	-na	kuuluimpana	kuuluimpina
Abe	-tta	kuuluimmatta	kuuluimmitta
Com	-ne	-	-
Ins	-in	-	kuuluimmin

Superlative

Singular

Plural

Nom

kuuluin

kuuluimmat

Par

-ta

kuuluinta

kuuluimpia

Gen

-n

kuuluimman

kuuluinten / kuuluimpien

Ill

mihin

kuuluimpaan

kuuluimpiin

Ine

-ssa

kuuluimmassa

kuuluimmissa

Ela

-sta

kuuluimmasta

kuuluimmista

All

-lle

kuuluimmalle

kuuluimmille

Ade

-lla

kuuluimmalla

kuuluimmilla

Abl

-lta

kuuluimmalta

kuuluimmilta

Tra

-ksi

kuuluimmaksi

kuuluimmiksi

Ess

-na

kuuluimpana

kuuluimpina

Abe

-tta

kuuluimmatta

kuuluimmitta

Com

-ne

Ins

-in

kuuluimmin

Contact

contact@kieli.net

kuulustaa, verb

Word analysis

Indicative

Indicative present

Indicative imperfect

Indicative perfect

Indicative plusquamperfect

Conditional

Conditional present

Conditional perfect

Potential

Potential present

Potential perfect

Imperative

Infinitive

Infinitive I

Infinitive II

Infinitive III

Infinitive IV

Infinitive V

Passive

Participle

Wiktionary

Normative

Normative

Comparative

Comparative

Superlative

Superlative

Report an issue

We value your privacy